Tulevan syksyn hirven metsästyksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Metsästettäessä valtion, eli metsähallituksen mailla, tulee ensimmäinen lupahakemus olla täytettynä tammikuun loppuun mennessä.
Hirven metsästys toteutetaan lähes aina seuruemetsästyksenä, jolloin hakijaporukka koostuu vastuullisesta päähakijasta, sekä useammasta hakulomakkeeseen ampujana lisättävästä metsästäjistä. Lomakkeen täyttävä hakija on laillisessa vastuussa hakemuksen tietojen oikeellisuudesta.
Alueluvan hakeminen
Lupamenettely on monivaiheinen. Ensimmäinen, Tammikuun aikana tapahtuva vaihe on alueluvan hakeminen. Aluelupahakemukseen täytetään mm. haettavat alueet ja lista metsästykseen ampujina osallistuvista henkilöistä. Lupahakemus on helpointa jättää verkon kautta osoitteessa lupahaku.eraluvat.fi. Hakemus on jätettävä ennen 31.1, kello 16:00.
Alueluvat myönnetään ensisijaisesti sellaisille metsästysseurueille, joilla ei ole muita mahdollisuuksia hirven metsästykseen. Hakemuksen ampujalistalle liitettävät metsästäjät eivät siis saa olla listattuna muiden seurueiden alue- tai kaatolupahakemuksissa.
”Hakemuksen asemaa heikentää oleellisesti se, jos joku ampujalistalla olevista ampujista metsästää samana vuonna hirveä myös muussa seurassa/seurueessa. Tällaisessa hakemuksessa tulisi olla huomattavasti enemmän muuta mahdollisuutta vailla olevia ampujia kuin vertailun kohteena olevassa hakemuksessa, jossa ampujina ei ole yhtään muualla hirveä metsästävää ampujaa. Muualla hirveä metsästäviä henkilöitä suositellaan osallistumaan metsästykseen lyhytaikaisilla päiväluvilla.” – eräluvat.fi / Hakijoiden vertailu
Yksi alue- ja kaatolupien myöntämisen tärkeimmistä perusteista on riittävä määrä metsästykseen osallistuvia hirven ampumakokeen suorittaneita metsästäjiä. Hakemusten vertailussa huomioidaan vain ne metsästäjät, joilla on voimassaoleva tai kuluvana vuonna vanheneva ampumakoe. Mitä enemmän hakemuksissa tälläisiä metsästäjiä on, sitä varmemmin aluelupa ja riittävä määrä kaatolupia myönnetään seurueelle.
Alueluvan hinta riippuu siitä, haetaanko lupaa Metsästyslain 8 § määrittelemään ”vapaan metsästysoikeuden alueelle” vai etelämpään osaan Suomea. Kyseisellä aluellahan paikalliset metsästävät siis ilmaiseksi. Ensimmäisessä tapauksessa kausiluvan hinta ulkopaikkakuntalaiselle oli (vuonna 2013) 42 € ja jälkimmäisessä hinta määräytyy haettavan alueen koon perusteella (0,25-0,40 € / hehtaari + ALV).
Metsästykseen voi osallistua myös päiväluvalla. Näin tapahtuu niiden metsästäjien osalta, joita ei voida tai haluta syystä tai toisesta liittää hakemukseen ampujina. Tälläisiä ovat esimerkiksi useassa eri jahtiporukassa käyvät koiramiehet. Päiväluvan hinta on 12€/vuorokausi (vuonna 2013).
Aluelupahakemukseen täytetään omat tiedot, tarvittaessa seuran nimi, ja tiedot haettavista alueista. Tallennettaessa hakemus siirtyy se suoraan käsittelyyn, mutta hakemuksen muokkaamiseen ja ampujien lisäämiseen on vielä aikaa Tammikuun loppuun asti, jonka jälkeen muokkausmahdollisuus poistuu.
Ampujat lisätään hakemukseen yksitellen. Pakollisia tietoja ovat nimi- ja osoitetietojen lisäksi metsästäjänumero ja ampumakokeen suorituspäivä. Niiden ampujien osalta, joilla ei ole ampumakoetta suoritettuna, laitetaan satunnainen päivämäärä tulevalle kesälle.
Kuten edellä on mainittu, ilman voimassaolevaa koetta olevia ampujia ei oteta huomioon alue- ja kaatoluvista päätettäessä. Listalla oleminen on kuitenkin edellytys edukkaammalle kausiluvalle.
Kertaalleen täytetty hakemus voidaan tulevina vuosina kopioida uuden hakemuksen pohjaksi. Kopioitaessa vanhaa hakemusta tulee olla huolellinen mm. ampumakokeiden päivämäärien tarkistamisen suhteen.
Vuonna 2013 päätökset aluelupien suhteen tehdään 15.3.2013 mennessä, jonka jälkeen mahdollisesti myönnetyt luvat tulee maksaa ennen kaatoluvan hakemista.
Kaatoluvat
Myönnetyn alueluvan perusteella voidaan hakea kaatolupia. Kaatoluvat haetaan paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä (siis sen alueen, missä itse metsästys tapahtuu). Vuonna 2013 kaatoluvat on haettava 30.4. mennessä.
Myönnetyn alueluvan tiedot, ampujaluettelo ja kuitti maksetusta alueluvasta liitetään riistanhoitoyhdistykselle lähetettävään kaatolupahakemukseen.
”Suomen riistakeskus perii hirvieläinten pyyntilupapäätöksistä 60 euron maksun. Lisäksi kaadetuista hirvieläimistä maksetaan seuraavasti: Aikuisen hirven pyyntilupa maksaa 120 euroa ja hirvenvasa 50 euroa. Muun aikuisen hirvieläimen pyyntilupa maksaa 17 euroa ja vasan 8 euroa.” – www.riistainfo.fi
Myönnettävien kaatolupien määrä riippuu haettavan alueen hirvikannasta ja seurueeseen kuuluvien metsästäjien määrästä. Hirvikannan viimeaikainen lasku on johtanut myös myönnettyjen kaatolupien radikaaliin vähenemiseen.
Riistanhoitopiirin antamassa luvassa on määritelty kuinka monta yksilöä seurueella on oikeus kaataa jahtikautena. Yksi ison hirven kaatolupa oikeuttaa kaatamaan kaksi vasaa. Lisäksi luvassa voi olla tarkennuksia, ehtoja ja suosituksia: luvassa voidaan eritellä esimerkiksi vain aikuisen hirven kaatolupa.
Muut luvat
Edellämainittujen lisäksi voidaan hakea muita metsästystä helpottavia lupia. Maastoliikennelupa haetaan alueluvan yhteydessä. Se helpottaa asioita kummasti, mikäli kaato tapahtuu kaukana lähimmästä kulkukelpoisesta tiestä sillä sen turvin voidaan ruho kuljettaa pois suolta esimerkiksi mönkijällä vetämällä. Maastoliikennelupaa ei voidan välttämättä myöntää kaikille alueille.
Rajan tuntumassa tapahtuvassa metsästyksessä tarvitaan todennäköisesti myös rajavyöhykelupa. Rajavyöhyke on vaihtelevanlevyinen kaistale varsinaisen rajan tuntumassa, jolla liikkuminen on ilman eri lupaa kielletty. Myönnetty lupakaan ei salli automaattisesti metsästyksen harjoittamista, eikä sen puoleen edes aseen kuljettamista rajavyöhykkeellä. Mikäli hirvieläin metsästyksen aikana hakee turvapaikkaa rajavyöhykkeeltä, voi myönnetyn luvan turvin koittaa lähteä sarvipäätä sieltä karkoittamaan.
One comment