Metsästely ja erähommat hoidetaan pääosin pimeämpään vuodenaikaan. Kun erästelijä on koko sateisen päivän rymynnyt pitkin korpia, voi leirinpystytys taskulampun, tai luoja paratkoon otsalampun valossa tuntua liian kesyltä. Tosimies ™ alkaa tässä vaiheessa virittelemään painetta tultasyöksevään valonheittimeen, Petromaxiin, jota myös voimavalolyhdyksi kutsutaan.
Tiiviisti kuvattuna voimavalolyhty on paineistettua valopetroolia polttavasta enimmillään 500 kandelan edestä valotehoa antavasta öljylamppu. Valoteho vastaa 400W sähkölamppua, joten laitteella valaisee isommankin leirialueen kerralla ja suora liekkiin tuijottelu on vähintäänkin epämukavaa.
Lampun mahtavuutta rajoittaa hieman sen satunnainen taipumus leimahtaa tulipalloksi syystä tai toisesta. Joskus kyse on tiivisteen pettämisestä tai jonkin osan löystymisestä, joskus taas paineen tai polttoaineen loppuminen aiheuttaa epämääräistä palamista ja liekehtimistä. Tämän ominaisuuden takia lamppua ei voi jättää vartioimatta ja sisätiloissa käyttäminen täytyy tehdä ajatuksella, lamppu pitää viedä sytytystä varten aina ulkosalle ja pitää käynnistyttyään terveen etäisyyden päässä kaikesta palavasta.
Tässä vaiheessa tyhmempikin tajunnee, ettei lampun paikka ole nailonteltassa vaikka se lämmittääkin mukavasti.
Millainen ja mistä?
Petromax, Tilley, Priimus – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Eurooppalaisista sukujuuristaan huolimatta kaikki edellämainitut merkit taidetaan valmistaa kiinassa. Brändinimistä on aikojen kuluessa muodostunut yleisnimitys voimavalolyhdylle, moni kutsuu merkistä riippumatta kaikkia lamppuja ”tillikoiksi” tai ”petromakseiksi”.
Suomessa Petromax taitaa olla yleisin saatavilla oleva merkki, sitä myyvät mm. K-Rauta, Varuste.net, Varusteleka, Kaasuvalo ja Tunnelman tuojat. Kahdella jälkimmäisellä on myös kattava varaosavalikoima.
Petromax ja sen käyttö
Toimiakseen Petromax vaatii käytännössä säännöllistä hieromista: tiivisteet kovettuvat, osat löystyvät ja kuluvat ja säädöt muuttuvat. Niinpä lamppu oikuttelee säännöllisen epäsäännöllisesti milloin mistäkin syystä. Foorumeilla ratkotaan ongelmia joukkovoimin ja osiin viitataan sujuvasti käyttöohjeen osanumeroiden perusteella. Petromaxin suomenkielinen käyttöohje löytyy täältä.
Lampun virittäminen käyttökuntoon on hieman kynttilän sytyttämistä vaivalloisempaa. Ensiksi suosittelen lampun yläosan irroittamista ja liikkuvien osien kiristyksen tarkistamista (kyllä, ihan joka kerta). Poltin (#3) ja sekoituskammio (#34) tuppaavat kumpikin löystymään lampun käytönaikaisen värinän johdosta ja irtoavat ennenpitkää. Irtoaminen johtaa välittömään tulipalloefektiin. Tarkistuksen jälkeen kiinnitä yläosa varoen lamppusukkaa (joka ensimmäisen polton jälkeen muuttuu tuhkamaisen hauraaksi) ja neulaa (#68). Turvallisinta on vetää neula turvaan suuttimen sisään. Tällöin laitteen tulee olla paineeton, jottei se rupea sylkemään petroolia.
Tässä vaiheessa on korkea aika tarkistaa polttoainetilanne. Petroolisäiliötä kannata täyttää piripintaan, koska sinne tulee jäädä tarpeeksi ilmatilaa lapun syöttöilmalle. Säiliö vetää litran verran polttoainetta, mutta itse olen jättänyt sen suosiolla kolmasosan vajaaksi.
Kun laite on kasassa ruvetaan pumppaamaan painetta koneeseen. Käsipumpun tilalle voi ostaa pumppuventtiilin, mutta oman kokemuksen perusteella pumppaaminen ei muutu polkupyörän pumpullakaan tehtynä erityisen mukavaksi. Mikäli käsipumppu tuntuu hakkaavan tyhjää on syytä avata pumppuosio (#100) ja levittää nahkamäntää sormella ulospäin. Tämä ei tyhjennä painetta säiliöstä, joten sen voi tehdä vaikka lamppu olisi päällä.
Kun tarvittava paine on kasassa käynnistetään esilämmitin kääntämällä esilämmittimen kallistusvipua aluksi hieman auki ja näyttämällä tulitikkua sytytysaukon suulla. Mikäli töhöttimen avaa suoraan täysille, tuppaa tulitikku sammumaan valopetroolisuihkuun.
Esilämmitintä käytetään ohjeen mukaan sellaiset puolitoista minuuttia. Tämä aika on syytä käyttää pumppaamisen parissa, jotta lampun paineet pysyvät sallituissa rajoissa. Kun aika on täysi, käännetään lampun säätöpyörä alaspäin. Jos tässä vaiheessa ei sukan lisäksi syttynyt mitään ylimääristä, ollaan voiton puolella.
Lappu toimii yhdellä polttoainesäiliöllisellä kuulemma kahdeksan tunnin verran. Ilmaa sen sijaan pitää pumpata noin kahden-kolmen tunnin välein riippuen siitä kuinka paljon pumppaajan ranne kerralla kestää.
Vinkkejä arkikäyttöön ja epätoivon hetkiin
- Keraamisten pottimien pitäisi kestää vuositolkulla, mutta käytännössä näin ei ole päässyt käymään. Hanki varaosia
- Metallinen poltin on hyvä ostos, mutta se lämpölaajenee eri tahtia messinkisen sekoituskammion kanssa ja löystyy ennen pitkää. Ongelma ratkeaa pysyvästi pakoputken korjausmassalla
- Tarkista liikkuvat osat ja sukan eheys aina ennen lampun sytyttämistä
- Asetettaessa yläosaa paikalleen on neulan hyvä olla alasvedettynä (ja laitteen paineeton)
- Jos lamppua ei aiota käyttää pitkään aikaan tyhjennä tankki, jotteivat tiivisteet mene pilalle
- Älä täytä polttoainetankkia piripintaan, jätä reippaasti tilaa ilmalle niin et joudu pumppaamaan lisää jatkuvasti
- Lamppu on tulikuuma ainakin parikymmentä minuuttia käytön jälkeen. Älä sörki.
Lampun raahaaminen ympäriinsä
Lamppu on mekaaninen taidonnäyte, eli säädöt menevät sekaisin jo pelkästä ajatuksesta. Lampun nakkaaminen suojaamattomana takakonttiin tarkoittaa käytännössä illan istumista pimeässä. Lisämaksusta värkin mukaan saa tyylikkään säilytyskotelon, mutta sen arvo on lähinnä visuaalinen. Koska halusin nauttia päivänpaisteesta metsänkin siimeksessä istuessani, päätin väsätä rakkineelle kunnon suojakotelon, jonne mahtuu lampun lisäksi polttoainepulloja, varaosat ja työkalut lampun rassaukseen. Idea laatikkoon tuli täältä, mitat ja suunnittelu ovat omaa käsialaa ja alla lopputulos kuvien muodossa.
Artikkeleita ja foorumeita
- Varustelekan blogissa on loistoartikkeli lampun käytöstä
- Wikipedia (mikäs muukaan) kertoo lampuista ja niiden historiasta
- Pelam.de – kaasuvalofoorumi (Pelamin verkkokauppa myy myös varaosia)
- Classic pressure lamps -foorumi
One comment