Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelu mahdollistaa metsästäjälle helpon tavan ylläpitää riistapäiväkirjaa. Saalistietoihin voi liittää karttakoordinaatit ja valokuvan, sekä vapaamuotoisen kuvauksen tapahtumista. Myöhemmin palvelun kautta voi myös jättää virallisen saalisilmoituksen Suomen riistakeskukselle.
Toukokuussa Riistanhoitoyhdistysten käyttöön avattu palvelu on pari viikkoa sitten laajentunut kaikkien metsästäjien käyttöön. Webissä olevaa oma.riista.fi palvelua täydentää viime lauantaina julkaistu Android sovellus. iPhone ja Windows Phone sovellukset julkaistaan niiden valmistuttua.
Oma riista -järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta vastaa Suomen riistakeskus. Järjestelmää tulevat hyödyntämään julkisessa riistakonsernissa maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, RKTL (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) sekä Metsähallitus.
Palvelun käyttöönotto
Saadakseen Oman riista -palvelun käyttöön, pitää palveluun rekisteröityä. Henkilöllisyys varmistetaan rekisteröitymisen yhteydessä pankkitunnistuksella tai mobiilivarmenteella. Rekisteröinnin päätteeksi käyttäjällä on Oma riista tunnukset, eli oma sähköpostiosoitteensa ja itse antamansa salasana. Näitä käyttäen kirjaudutaan sekä oma.riista.fi verkkopalveluun että mobiilisovellukseen.
Riistaloki
Nykyisessä kehitysvaiheessaan Oman riistan tärkein osio on Riistaloki. Se on riistapäiväkirja, johon metsästäjä voi kirjata oman saaliinsa sijaintitietoineen. Metsästettäessä ryhmässä, voi porukan ATK-taitoinen toimia sihteerinä ja kirjata myös muiden metsästäjien saaliit järjestelmään lisäämällä tietoihin saamamiehen metsästäjänumeron. Tällä tavalla kirjatut päiväkirjamerkinnät ilmestyvät saaliin saajan riistalokiin.
Saaliseläimestä voidaan kirjata lajin ja päiväyksen lisäksi kellonaika, sijaintitieto, arvioitu ikä ja sukupuoli, sekä valokuva ja vapaamuotoinen teksti. Tiedon lisääminen on helppoa ja omia lokimerkintöjä voi muokata ja täydentää jälkikäteen.
Mihin Oma riista -palveluun kerättyä tietoa käytetään?
Palveluun tulee kertymään paljon arvokasta tietoa, joista osa, esimerkiksi parhaat pyyntipaikat, voivat olla henkilökohtaisiakin. Tiedustelin Riistakeskuksen Oma riista projektin vetäjältä Ari Kontiaiselta miten järjestelmään kerättyjä riistalokimerkintöjä ja muuta tietoa käsitellään ja mihin sitä käytetään.
– Oman riista -palvelua kehitettäessä on pyritty pitämään mielessä kaksi Viron presidentti Toomas Ilveksen ajatusta toimivasta tietoyhteiskunnasta: 1) kansalainen omistaa omat tietonsa ja 2) hallinnon ei tule pyytää sellaisia tietoja, jotka sillä jo on. Toteutamme näitä periaatteita käytännössä niin, että käyttäjä näkee palveluun hänestä tallennetut tiedot, joista osa haetaan automaattisesti muista riistakeskuksen järjestelmistä ja osa erilaisista valtionhallinnon palveluista. Osoitetiedot haetaan suurimmalle osalle joko Väestötietojärjestelmästä tai Metsästäjärekisteristä, niitä ei tarvitse käyttäjän syöttää. Myöhemmin metsästävä käyttäjä voi nähdä palvelussa metsästäjärekisterissä olevat tietonsa. Käyttäjän hakemat pyynti- ja poikkeusluvat tulevat niinikään jatkossa näkyviin palveluun saalisraportointia varten.
– Lähtökohta käyttäjän riistalokiinsa kirjaamien saalis- ja myöhemmin muidenkin riistatietojen osalta on, että tiedot ovat hänen omiaan ja hän päättää kenelle hän niitä yksityiskohtaisesti jakaa. Riistahallinto tuottaa palveluun kirjatuista tiedoista erilaisia raportteja ja tutkimustietoa, mutta niistä eivät käy ilmi yksittäiset saaliit, niiden tarkat paikat tai henkilön tiedot. Riistakeskuksen henkilökunta ei pääse selaamaan yksittäisten käyttäjien riistalokeja. Palvelun ylläpitäjä sen sijaan voi poliisin vaatimuksesta tarkastella metsästäjäkohtaisia kirjauksia, mutta näistä jää merkintöjä järjestelmään, jotka metsästäjä saa pyynnöstä itselleen.
Riistaloki taskussa
Vaikka palvelun web-versio toimii pieniruutuisilla mobiililaitteillakin moitteettomasti, on palvelusta saatavilla asennettavat mobiilisovelluksetkin. Android-versio on jo julkaistu, ja kehitteillä ovat vielä omat versiot iOS ja Windows Phone 8 -puhelimille. Asennettavassa sovelluksessa painopiste on nopeassa Riistalokin täytössä vaativampien toimenpiteiden vaatiessa web-version käyttöä.
Mobiilisovellus on verraten helppokäyttöinen: etusivu tarjoaa yleisnäkymän kuluvan metsästyskauden lokimerkintöihin ja oikopolut uusien riistalokin merkintöjen tekemiseen, riistaloki-sivu listaa kaikki lokimerkinnät ja luonnollisesti mahdollistaa uusien merkintöjen lisäämisen, edellisten lisäksi sovelluksesta löytyy Riistakeskuksen yhteystiedot ja perusasetusten hallinta.
Lokimerkintöjen tekeminen sovelluksella on kätevää, saaliskuvat voi napata kätevästi merkintää tehdessä ja sovellus tallentaa nykyiset koordinaatit puhelimen GPS:n avulla. Valitettavasti lokimerkinnän paikkatietoa ei voi puhelimessa muokata, joten merkintä on hyvä tehdä heti saantipaikalla. Karttakoordinaatteja voi toki muokata myöhemmin webissä, mutta ominaisuuden soisi ennen pitkää ilmestyvän myös mobiiliversioon.
Omat tunnelmat Omasta riistasta
Oma riistapäiväkirjani on suurimmaksi osaksi julkinen ja löytyy Metsästyspäiväkirja-osiosta. Merkintöjen kaivelu blogia varten päiviä myöhemmin ulkomuistista on kuitenkin rasittavaa. Oma riista tarjoaa helpon tavan tehdä merkinnät ”tien päällä”, josta sitten kopioida saalistiedot osaksi päiväkirjamerkintöjä kun runosuoni rupeaa pulppuamaan.
Web- ja Android -sovellusten ensimmäinen versio tarjoaa tyylikkäät ja helppokäyttöiset lääkkeet peruspulmaan, kuten ensimäisen version kuuluukin. Oman riistan debyytti jättää vielä tilaa jatkokehitykselle: metsästyskuvien sosiaalinen jakaminen, paikkatietojen muokkaaminen ja päiväkirjamerkintöjen selailu karttanäkymässä olisivat mielestäni loogisia kehitysaskeleita seuraavissa versioissa.
On hienoa, että Riistakeskus on ottanut modernin otteen palvelutarjontaansa! Kannustan kaikkia metsästäjiä ainakin kokeilemaan palvelua. Sovelluksen avulla voidaan kerätä arvokasta tarkempaa tietoa suomalaisesta metsästyksestä ja odotankin innolla ensimmäisiä lokimerkintöjen perusteella toteutettuja raportteja ja tutkimuksia.
