Eränkävijät on tuore, kotimaista tuotantoa oleva 12-jaksoinen eräohjelma, jossa seurataan neljän nuoren ja intohimoisen eränkävijän tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Jahdeissa ja kalassa käydään eri puolilla Suomea ja ohjelma antaakin kattavan kuvan nykyaikaisesta kotimaisesta eräkulttuurista.
Eränkävijät-sarjan vahvuus on sen monipuolisuus: sarja esittelee neljän päähenkilönsä kautta laajan kirjon metsästys- ja kalastustapoja: Aki Huhtanen jahtaa harjuksia käsivarressa Äijä-koiransa kanssa, Riikka Aaltonen kalastaa Keski-Suomessa verkoilla, virveleillä ja perhoilla, Sanna Kokko jahtaa miehensä Antin ja kahden saksanseisojansa kanssa kanalintuja Ylä-Lapissa, suurpetopuolesta vastaavat puolestaan Ilomantsin suunnalla operoiva Ari Turunen veljensä Tuomon kanssa.
Metsästäjistä syviten sukelletaan mielestäni Sannan ja Antin elämään saksanseisojineen. Heidän osaltaan sarja alkaa sorsanmetsästyksellä, josta siirrytään seuraavissa jaksoissa viettämään hääpäivää riekkojahdin merkeissä Ruotsin erämaahan. Sarjan aikana esitellään myös kotimaan metsojahtia ja päästään tutustumaan kanakoirien kokeisiin.
Toinen Eränkävijöissä seurattava metsästysparivaljakko, Ari ja Tuomo jahtaa puolestaan suurpetoja Team Karhukopla -metsästysseurueensa kanssa. Heidän kauttaan katsoja pääsee tutustumaan televisiossa harvemmin esiteltyihin jahteihin, kuten karhunmetsästykseen, häirikkösuden SRVA poisto-operaatioon ja ilvesjahtiin. Ari ja Tuomo poikkeavat myös välillä Parkanossa metsästämässä peuraa vierasjahdissa.
Vaikka kalastus ei ole lähellä sydäntäni on muiden onnistumisia mukava seurata. Erakko-Aki nostaa koiralle lässyttämisen lomassa kalaa vieheellä ja pilkillä, tunnelma on verkkainen ja mukava, maisemat ovat vertaansa vailla. Jos kalastus uppoaisi yhtään enemmän, olisi tämä mies, vapa ja koira selkeästi oma juttuni. Riikka taas hoitaa kalastushommat kotiin korkealla energialla. Alussa nostetaan muikkuverkkoja vaarin kanssa ja ohjelman edetessä riemunkiljahdukset kuuluvat välillä virvelin ja välillä perhokelan takaa. Erähommat eivät selkeästi enää ole vain vanhojen miesten juttu ja hyvä niin.
Ote metsästykseen on rento ja kursailematon. Tekniikkaa käytetään siellä, missä se on sopivaa, mutta perinteitäkään ei ole unohdettu ja tervastulet pystytetään tilaisuuden niin salliessa. Kaikki sarjan metsästäjät ovat luontevia, eikä dialogista jää väkisin väännetyn maku suuhun. Päähenkilöt pääsevät maistamaan välillä pettymyksen karvasta kalkkiakin, eikä saalisvarmuutta ole.
Eränkävijät on mielestäni erittäin laadukkaasti toteutettu. Perinteisellä käsikameralla kuvattua materiaalia yhdistetään paljon droneilla kuvattuun, vaikuttavaan ilmakuvaan. Action-kameroiden käyttö on myös monipuolista: noudon seuraaminen seisojan selkään kiinnitetystä kamerasta on mukavaa katsottavaa ja nopeat leikkaukset aseeseen teipatusta kamerasta tuovat jahtitapahtumiin tekemisen meihinkiä. Kalastuspätkissä samaa toiminnallisuutta tuodaan kuvaamalla veden alta kalan käyminen kiinni vieheeseen.
Omaan makuuni sarjan tiiviit leikkaukset eri jahtimuotojen välillä ovat rasittavia. Puolen tunnin jakso on pilkottu parin–kolmen minuutin nykäisyihin, jonka jälkeen vaihdetaan seuraavaan jahti- tai kalastusporukkaan. Katkonaisuus tekee yhden tarinan seuraamisesta raskasta. Toisaalta leikkauksille voi olla syynsä jahtimuotojen verkkaisuudella: eräelämä ei varsinaisesti ole toiminnantäytteistä ja nopeat vaihdot eri hahmojen välillä ylläpitävät katsojan mielenkiintoa tapahtumaköyhien kohtien läpi.
Kokonaisuutena Eränkävijät on mainio hyvän mielen ohjelma ja toivon, että se saa tulevaisuudessa jatkoa. Sarja osoittaa, että uusi sukupolvi on löytänyt oman tapansa harrastaa ja tehnyt siitä itsensä näköistä.
Jos missasit sarjan televisioesityksen, ei hätää, sillä kaikki Eränkävijöiden 12 jaksoa ovat toistaiseksi katsottavissa Yle Areenan kautta täältä.
Artikkelikuvan lähde: Yle Kuvapalvelu / Kuvaaja: Mika Hirvonen
Itse olen kova kalastaja, mutta metsästystä en ole vielä kokeillut. Puolisoni kuitenkin liittyi muutama vuosi sitten metsästysporukkaan ja muutenkin tuo eränkäyminen on hänelle lähellä sydäntä. Meillä jo koristaa takkahuonetta vaikka mitkä kauriin päät.