Lämpöhansikkaat lämmittävät kun oma energia loppuu

Passita pakkasessa pidempään sähkön avulla

Passissa tulee ennen pitkää kylmä, joillain se kestää pidempään ja jotkut alkavat hytistä heti liikkeen lakattua. Kylmän tunne ei aina johdu tottumattomuudesta tai mielen heikkoudesta, vaan sen taustalla on ihmisruumiin fysiologia. Palelua vastaan voi tiettyyn rajaan asti taistella vaatetuksen avulla, mutta ennen pitkää untuvakerroksetkaan eivät tuo lohtua. Helppo vastaus löytyy patterivaatteista.

Ihmisruumis pyrkii pitämään sisäisen lämpötilansa 37°C hujakoilla. Sisäinen lämmitys toimii kaloreita polttamalla ja lihasten liikkeellä. Lihasten käyttämästä energiasta kolme neljäsosaa kuluu lämmön tuottamiseen ja siksi liikkuva ei palele. Passissa ei juurikaan heiluta, joten vapaaehtoisen lihasliikkeen sijaan ihmisruumis tuottaa lämmön väkisin värisemällä: kylmän iskettyä hytinä ja tutina tuottavat lämpöä niin kauan kun lihaksilla on glukoosia ja glykogeeniä poltettavanaan. Kun tutina tyssää on tosi kyseessä.

Ruumiin toinen suojakeino lienee myös monelle metsästäjälle tuttu: sormet ja varpaat alkavat palelemaan ensimmäisinä. Tämä johtuu siitä, että ihon lämpötilan laskiessa kropan ei kannata kierrättää verta kylmien, ei-elintärkeiden ruumiinosien lähellä. Verenkierto keskittyy keskivartaloon suojellakseen ihmisen elintärkeitä osia – sormet uhrataan suuremman edun vuoksi.

Parhaiten olen itse huomannut kylmän vaikutukset talvijahdeissa. Jänispassissa voi aina remuta sen verran, että pitkäkään jahti ei peruspakkasilla pääty palelemisen takia. Jousimetsästyksessä asia on toinen: passitus tapahtuu pienellä lavalla korkealla puussa, eläimet pitää päästää lähelle ja pienikin ääni karkoittaa ne ampumamatkan ulkopuolelle. Liikkua ei voi ja kylmä hiipii nopeasti luihin ja ytimiin.

Koska kukaan ei oletettavasti halua uhrata vähemmän tärkeitä ruumiinosiaan jahtitouhuissa, pitää ruumiin suojakeinoja vastaan taistella. Tarpeeksi lämpimässä, hyvin vaatetettuna ja syötettynä pystyy pärjäämään pitkäänkin, mutta ilman liikettä tai tutinan välttämiseksi tarvitaan ulkoista lämpöä. Nykyaikainen akkuvaate tuottaa sitä sähkönenergian voimalla.

Lämmön ei aina tarvitse olla siellä missä paleltaa: kanadalaisessa 90-luvulla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että testattava henkilö pystyi olemaan kolme tuntia ilman hanskoja -25°C lämpötilassa pelkän lämpöelementeillä varustetun paidan avulla. Testattavien henkilöiden sorminäppäryys koeoloissa oli parempi kuin pitämällä hanskat kädessä, mutta jättämällä lämpöpaidan pois.

Testatakseni lämpövaatteita omakohtaisesti otin Nordhunterilta alkukeväällä testiin heidän oman merkkinsä Nevercoldin tuotteet. Testattavina olivat Kiruna-lämpökäsineet ja Norvik-lämpöliivi. Testasin molempia kahden viikonlopun ajan, ensin siikaongella merellä ja seuraavana viikonloppuna majavajahdissa Ilomantsissa.

Kiruna-lämpökäsineet

Kiruna-käsineet ovat topatut, akulla ja lämmituselementeillä varustetut lämpokäsineet. PIeni akku kätkeytyy ranteessa olevaan taskuun. Kirunaa ei ole tehty sorminäppäryyttä vaativaan tekemiseen, mutta kiväärin kanssa passittamisessa lämmin hansikas toimii hyvin. Thinsulate-eristyksen ansiosta hansikkaat pitävät kylmän loitolla ilman sähköäkin.

Käsineen hiilikuitu-lämpöelementit on sijoitettu kämmenselälle ja peukalon taakse, jossa ne joutuvat vain vähälle mekaaniselle rasitukselle. Ei sinäänsä, että ohuita lämpövastuksia hansikkasta löytäisi kovin helposti edes tunnustelemalla, sen verran hyvin ne kätkeytyvät täytteen sekaan.

Hansikkaat lämpeävät lähes välittömästi kun lämmityksen kytkee päälle. Alkuun lämpö tuntuu hieman pistemäiseltä, mutta se leviää nopeasti käsineen sisällä. Parhaimmillaan lämpöhansikkaan tuoma nautinto on kun lämmön kytkee päälle vasta kun ensimmäinen viluntunne kutittelee kättä.

Lämpökäsineissä on kolmiportainen lämmitystehon säätö. Hansikkaat kytketään päälle ja teho valitaan niiden ranteessa olevasta painonapista. Napin väri, punainen, keltainen tai vihreä, kertoo käytössä olevan tehon.

Ranteeseen kätketty ohut litium-ioni akku kestää käyttöohjeen mukaan 2-8 tuntia käytettävästä lämmitystehosta riippuen. Testin perusteella arvio pitää suurinpiirtein paikkansa: vuorottelin käyttötestissä täyden ja puolitehon välillä ja akkukesto oli noin kolme tuntia. Valitettavasti jäljellä olevaa akkukapasiteettia ei hansikkaista näe, joten käyttöaika on arvioitava kellon avulla itse.

Akku kätkeytyy käsineen ranteeseen ja on huomaamaton
Akku kätkeytyy käsineen ranteeseen ja on huomaamaton

Pakkauksen mukana tulee haaroitettu laturi, jolla voi ladata molempien hansikkaiden akut yhtä aikaa. Pakkauksen mukaan lataaminen ottaa aikaa noin viisi tuntia.

Norvik-lämpoliivi

Norvik on ohut lämmityselementeillä varustettu liivi. Siinä on neljä lämmityselementtiä, joista kaksi on sijoitettu etupuolelle rinnuksiin, yksi yläselkään ja yksi elementti ristiselän kohdalle. Liivin sivuilla on joustavasta kankaasta tehdyt kaistaleet, jotka tekevät liivistä istuvan.

Norvik-lämpöliivin kytkin löytyy vasemmasta rinnuksesta
Norvik-lämpöliivin kytkin löytyy vasemmasta rinnuksesta

Liivissä on kaksi lanteille sijoitettua akkutaskua, jonne isohkon pastillirasian kokoiset akut sujahtavat. Pakkauksen mukana tulee yksi 2600 mAh litium-ioni akku jolla liiviä lämmittää käytettävästä tehosta riippuen 2-5 tuntia. Vakioakkua voi täydentää toisella akulla, jonka avulla käyttöaika kasvaa kaksinkertaiseksi. Akun lataaminen pakkauksen mukana tulevalla laturilla kestää nelisen tuntia.

Liivin lämmönsäätö toimii yhtenevästi hansikkaiden kanssa. Käytettäviä tehoja on kolme. Täydellä teholla elementti lämpeää pakkauksen mukaan 52 °C lämpöiseksi. Matalimmalla teholla elementin lämpötila on 38 °C. Yhdistetty virtakytkin ja lämpotilansäätönappi on sijoitettu vasemman rinnuksen kohdalle.

Liivi täytti tehtävänsä oikein hyvin. Kaikista selkeimmin tunsin lämmön vaikutuksen selkäpuolen elementeissä. Majavapassissa vaihtelin lämpötilaa joustavasti omien tuntemusteni mukaisesti, tuulen yltyessä oli mukavaa pistää täysi hönkä päälle ja tuntea lämmön leviäminen, miedoin teho riitti peruslämmön ylläpitämiseen koko jahtirupeaman ajan.

Kokemuksia testistä

Molemmat tuotteet täyttivät tehtävänsä ja toivat lämpöä silloin kun oma lämmöntuottokyky alkoi pettää. Aluksi lämpö tuntuu hieman pistemäiseltä, mutta se alkaa pikkuhiljaa leviämään verenkierron avulla ympäri ruumista.

Näistä kahdesta suosikkini on Norvik-lämpöliivi sen monikäyttöisyyden ansiosta: ohut liivi sopii sekä kevään, että talven jahteihin kunhan muu vaatetus vastaa elementtien vaatimuksiin. Liivillä voi korvata yhden vaatekerran ja pukeutua näin astetta kevyemmin. Lämpötilan säätö on joustavaa: lämmityksen voi kytkeä pois passiin siirtymisen ajaksi ja laittaa täyden höngän päälle kun kylmyys alkaa vaivaamaan.

Lämpövaatteet mahdollistavat ohuidenkin päällysvaatteiden käytön ja michelin-ilmiön välttämisen

Kirunat oli selvästi tarkoitettu hyytäviin pakkaskeleihin. Niiden eristyksessä ei oltu säästelty ja hansikkaat lämmittävät jonkin verran jopa virrattomina. Mitään sorminäppäryyttä vaativaa ei paksuilla hansikkailla tehdä vaan ne täytyy riisua käsistä repun räpläämisen ajaksi. Kiväärin käsittely onnistuu kuitenkin hansikkaat kädessä ihan hyvin.

Kirunat kärsivät toppahansikkaille tyypillisestä ongelmasta: kostunutta kättä on ikävä työntää sormikkaan sisään sillä sormet eivät helposti löydä uomiaan vanun seassa.

Nevercoldin monitoiminappi toimii hyvin ja sen käyttö on selkeää. Liivissä lämpötilakontrolli hautautuu vaatekerrosten alle, joten säätäminen vaatii kauluksen raottelua. Jäljellä olevan akkukapasiteetin osoitin olisi hyvä lisä näihin tuotteisiin, sillä akkun loppuminen tulee yllättäen ellei ajan kulusta pidä kirjaa. Molempien testattujen vaatteiden akkuteho riittää säästeliäällä käytöllä yhden illan passitukseen.

Vaikka sekä liivin että hansikkaat voi pestä käsin kolmessakympissä, ei niitä tule päästää läpimäriksi käytössä, sillä akut eivät kestä kastumista.

Yhteenveto

Akkuvaatteella säästyy kerrospukeutumiseen liittyvältä vaatekerrastojen kanssa pelaamiselta. Aina ei lisäkerrosten pukeminen kylmän tullessa ole edes mahdollista. Jousijahdissa puupassissa keikkuessa lisävaatteiden pukeminen ei operaationa houkuta. Lisäksi jousen äänetön käyttäminen ei michelin-ukoksi pukeutuneelta jahtihenkilöltä kovin helposti onnistu.

Sähkölämmitys tuo luksusta passijahtiin. Elektroniset vaatteet ovat ennen kaikkea mukavuustuote, sähkölämmityksestä ei ole korvaamaan perinteistä pukeutumista vaikeissa olosuhteissa. Sähköllä tuotettu lämpö nostaa mielialaa ja pidentää passissa jaksamista. Pakko-ostos lämpövaate ei ole, mutta paljon passittavalle sähkölämmitys on houkuttava vaihtoehto.

2 comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.