Jahtireissun alussa tuplaputken turvalliseen päätyyn työnnettävien haulipanosten sisältö riippuu haviteltavasta saaliseläimestä, laeista ja asetuksista, sekä vuodenajasta – talvella kun otuksetkin tuppaavat olemaan paksummassa turkissa ja patruunoista katoaa voimaa pakkasella.
Ensimmäistä kertaa haulikon patruunoita ostettaessa lienee helpointa kertoa jahtisuunnitelma myyjälle ja kysyä suosituksia. Harrastuskokemuksen karttuessa karttuu myös asekaapin panoskokoelma ja uusien riistaeläinvalloitusten perään lähdettäessä voi sopiva paukku löytyä omastakin takaa – kunhan vain tietää millaista panosta tilanne vaatii.
Kaliiperi ja patruunan pituus
Kaliiperi määrittää haulikon piipun halkaisijan. Luotiaseista poiketen haulikoiden röörikoosta puhuttaessa se ei kuitenkaan ole millimetriluku, vaan kuvaa montako piipun halkaisijan kokoista olevaa kuulaa saadaan yhdestä lyijynaulasta. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että mitä pienempi lukuarvo, sitä suurempi piipun halkaisija on. Esimerkiksi yhdestä naulasta lyijyä saa 12 kuulaa, joiden halkaisija on sama kuin 12-kaliiperisen haulikon piipun, mutta vain 10 kuulaa, jos kuulat sommitellaan 10-kaliiperin putkeen.
Patruunan ja patruunapesän pituus ilmoitetaan millimetreinä. Patruunan osalta luku tarkoittaa avautuneen patruunan pituutta. Haulikonpatruunan pää on yleensä taivuteltu nätiksi paketiksi, joka aukeaa laukaisun yhteydessä. Oikea patruunapesän mitta mahdollistaa hylsyn täydellisen aukeamisen patruunapesän sisällä. Mikäli haulikolla ammutaan liian pitkiä patruunoita, ei hylsy mahdu aukeamaan kunnolla vaan kääremateriaali avautuu ylimenokaartion päälle. Tälläisessä tapauksessa paine voi aseen sisällä kasvaa vaarallisen suureksi.
Pidempipesäisellä haulikolla voi ampua lyhyempiä patruunoita, mutta ei siis toisinpäin. Eli mikäli sinulla on supermagnum-koon patruunapesä (89mm) voit ampua sillä supermagnumeiden lisäksi magnumeita (76mm) tai yleisimpiä, 70mm patruunoita. Haulikon käynti (hauliparven tiheys ja aukottomuus) on kuitenkin teoriassa parhaimmillaan, jos patruuna on patruunapesän mittainen ja haulit pääsevät suoraan ylimenokaartion kautta piippuun ilman ylimääräistä ”ilmarakoa”. Haulikon ja paukkujen rakennetta on käsitelty yksityiskohtaisesti mm. Gunwriterin blogissa ja haulikon valintaa vatvottiin taas omassa aiemmassa jutussani.
Haulimateriaalit
Tavallisimmin haulit valmistetaan lyijystä. Perinteisesti haulit valmistettiin tiputtamalla sulaa lyijyä pisaroina haulitornista, mutta valmistusmenetelmien kehittyessä niistä on luovuttu.
Edullisena, helposti muokattavana ja suhteellisen painavana materiaalina lyijy sopii mainiosti haulien valmistusmateriaaliksi. Pahaksi onneksi se on myös myrkyllistä ja lyijyhaulien käyttö onkin kielletty vesilinnustuksessa, jotteivat vesilinnut napostele pohjalta myrkkypapanoita jauhinkivien asemasta. Siksipä viimeistään vesille suunnatessa aloittelevan metsästäjän eteen levittyy korvaavien haulimateriaalien koko kirjo. Korvaavia materiaaleja ovat mm. teräs, vismutti ja tungstenihaulit.
Tungsten (tai volframi) vaikuttaa oman kokemukseni perusteella ihan kelpo tavaralta. Teräshauleista en voi valitettavasti sanoa samaa – omat kokemukseni normaalimittaisista patruunoista teräslastilla ovat lähinnä surullisia. Teräshaulit vaatinevat magnum tai supermagnum koon toimiakseen tehokkaasti.
Haulimateriaaleja valittaessa on syytä pitää mielessä, että teräs ja tungsten ovat reippaasti lyijyä kovempia materiaaleja eivätkä välttämättä sovi ammuttavaksi iäkkäämmistä aseista. Lisäksi kevyempi materiaali lennätetään usein tehokkaammalla latauksella eivätkä haulit anna lyijyserkkujensa tavoin periksi törmätessään aseen seinämiin, joten aseen paineenkestävyydestä tulee varmistua. Teräshaulikelpoisuus ilmaistaan yleensä aseeseen leimatulla ranskanliljalla. Kovempia hauleja ei myöskään saa ampua puolisuppeaa kireämmästä piipunsuusta.
Haulien koot
Yleensä haulikosta pöllähtää laukaisun yhteydessä ulos useampi kuula kerralla. Haulipanosten lukumäärä patruunassa on tavallisesti sadasta neljäänsataan. Siihen, paljonko ryynejä panokseen mahtuu vaikuttavat kaliiperin lisäksi patruunan pituus ja käytettävä haulikoko.
Grammamääräisesti yleisin 70mm metsästyspatruunan haulilataus on lyijyä käytettäessä noin 36g. Kilpa-ammunnassa käytettävät lataukset ovat lajista riippuen 24-28g. Magnum ja supermagnum -patruunoissa latauksen määrä on isompi, supermagnumiin voidaan paketoida jopa 64g edestä lyijyä.
Patruunan sisältämien haulien koko ilmoitetaan joko suoraan halkaisijalla (mm) tai yleisimmin tarkoitukseen kehitetyllä käänteisellä numerojärjestelmällä. Numerojärjestelmä alkaa koosta 9 (yleensä 2mm haulit) ja päättyy numeroiden osalta kokoon 1 (4mm), jonka jälkeen tulevat BB-koot ja 0 (5mm).
| halk mm. | Suomi | USA | Ranska | Saksa | Englanti | Belgia | Italia | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2 | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 | 9 1/2 | |
| 2,1 | – | – | 8 1/2 | – | – | – | 9 | |
| 2,25 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | – | |
| 2,3 | – | – | – | – | – | – | 8 | |
| 2,4 | 7 1/2 | 7 1/2 | 7 1/2 | – | 7 | 7 | 7 1/2 | |
| 2,5 | 7 | 7 | 7 | 7 | 6 1/2 | – | 7 | |
| 2,7 | – | – | – | – | – | – | 6 | |
| 2,75 | 6 | – | 6 | 6 | 5 1/2 | Kl6 | – | |
| 2,8 | – | 6 | – | – | 5 | – | – | |
| 2,85 | – | – | – | – | 4 1/4 | – | – | |
| 2,9 | – | – | – | – | – | – | 5 | |
| 3 | 5 | 5 | 5 | 5 | 4 | Gr.6 | – | |
| 3,1 | – | – | – | – | – | – | 4 | |
| 3,25 | 4 | 4 | 4 | 4 | 3 | 5 | – | |
| 3,3 | – | – | – | – | – | – | 3 | |
| 3,5 | 3 | 3 | 3 | 3 | 2 | 4 | 2 | |
| 3,65 | – | – | – | – | 1 | – | – | |
| 3,7 | – | – | – | – | – | – | 1 | |
| 3,75 | 2 | 2 | 2 | 2 | B | 3 | – | |
| 3,9 | – | – | – | – | – | – | 0 | |
| 4 | 1 | 1 | 1 | 1 | BB | 3 | – | |
| 4,1 | – | – | – | – | – | – | 2/0 | |
| 4,25 | – | – | 0 | 0 | BBB | 1 | – | |
| 4,3 | – | – | – | – | – | – | 3/0 | |
| 4,5 | BB | BB | 0 | 2/0 | A | 0 | 4/0 | |
| 4,75 | BBB | BBB | 0 | 3/0 | – | 2/0 | – | |
| 5 | 0 | 0 | 0 | 4/0 | AA | 3/0 | 5/0 |
Haulikoot maittain (lähde: Suomen Metsästäjäliitto)
Mitä kokoa millekkin riistalle
Isommat paukut isolle elukalle -sääntö pätee haulikonkin tapauksessa paremmin kuin hyvin. Toisaalta liian isoilla rakeilla ammuttaessa saa helposti aikaan jauhelihaa, varsinkin jos on hätähousuna erehtynyt ampumaan liian läheltä.
Sopiva haulikoko määräytyy eläimen koon ja turkin tai höyhenpeitteen paksuuden perusteella. Talvella eläimistö on luonnollisesti paremmin pukeutuneet ja haulikoko tulee valita asteikon tukevammasta päästä.
| Riistalaji | Haulikoko (lyijy) | |
|---|---|---|
| mm | nro | |
| lehtokurppa | 2,4 | 7,5 |
| pyy ja peltopyy | 2,5 – 2,75 | 7 – 6 |
| teeri, fasaani, kyyhky, tavi | 2,75 | 6 |
| kani, orava | 2,75 – 3,0 | 6 – 5 |
| rusakko, metsäjänis | 3,0 – 3,25 | 5 – 4 |
| metso, hanhi | 3,5 | 3 |
| kettu, supikoira, metsäkauris | 3,5 – 4,0 | 3 – 1 |
Käytettäessä kevyempiä teräshauleja, kasvaa suositeltu haulikoko jonkin verran.
| Riistalaji | Haulikoko (teräs) | |
|---|---|---|
| mm | nro | |
| sorsat (kuville) | 3,3 – 3,8 | 3 – 2 |
| sorsat (passista, ohilentävät) | 3,8 – 4,5 | 2 – BB |
| hanhi | 4 – 5 | 1 – 0 |
Erittäin hyvä ja kattava artikkeli.
Kiitos :)
Hei,
Ei lyijyhauleja sorsastukseen!
Eli sorsat pois ensimmäisestä listasta!!!
Mitenkäs se nyt menee jos vesilintua kuten sorsaa ampuu pellolle niin tarviiko tässä tilanteessa käyttää teräshauleja?
Joo, eli kyllä pitää. Haulit valitaan metsästettävän eläimen mukaan tässäkin tapauksessa.
Lämmin kiitos mainioista kirjoituksista. Selität loogisesti ja maalaisjärjellä, ja perustelet kaiken hyvin niin että tietämätön ymmärtää mistä kyse.
Itse olen ollut metsällä mukana aika paljon esim. soutajana sorsametsällä jne, mutta koskaan ei tullut oikein perehdyttyä aseisiin ja ammuksiin. Nykyinen mieheni toivoi että hankkisin metsästyskortin että pääsisin hänen kanssa tositilanteisiin, eli perehtyessäni aseiden ihmeelliseen maailmaan on sinun artikkeleista ollut todella iso apu :)
Oma mies ei osaa ihan samalla tavalla selittää syitä ja seurauksia. Mainiota syksyä ja sen mukana tuomia metsästyskausia sinulle!
Mahtavaa että teksteistä on ollut apua :) Kuumia piippuja ja onnea uuden harrastuksen pariin!
Eiköhän se kuitenkin ole tärkeämpi, mikä sillä patruunalla on teho, siis lähtönopeus ja upotus oikealla ampumamatkalla,eikä välttämättä se suurin mahdollinen haulikoko. Hanhi kyllä tippuu pienemmälläkin haulikoolla oikealle ampumamatkalle.
Eiköhän se kuitenkin ole tärkeämpää, että metsästäjä tiputtaa linnun eikä aiheuta haavakkoa liian pienestä haulikoosta johtuen.