Metsästysvuosi alkaa ja loppuu kesällä, tarkemmin heinä-elokuun taitteessa. Omalta osaltani hanskat lyödään kuitenkin käytännön syistä naulaan aikaisemmin. Koirien kiinnipito alkaa helmikuun lopusta ja jos en sorru metsästämään noita keväällä sallittuja lajeja on tässä vaiheessa turvallista vetäistä haulikkoon varastorasvat ja alkaa valmistautumaan kesän rientoihin.
Tässä vaiheessa on hyvä sauma summata vuoden kokemukset ja kaikki mitä niistä on opittu. Nyt päättyvä vuosi oli metsästysvuotena erityisen merkittävä siitä syystä, että paistinpannulle alkoi viimein päätymään sitä aidointa luonnonvaraista elikkoa edellisvuoden tarhafasaanin sijaan. Pääsin kokeilemaan useita metsästysmuotoja hirvenmetsästyksestä sorsastukseen ja tutustuin isoon joukkoon minua kokeneempia kanssametsästäjiä, joiden neuvoilla olen kartuttanut tietovarantojani metsästyksen saloista.
Kanalinnustusta Evolla
Kanalinnustus on minusta vuoden parasta metsästystä – pääpaino on metsässä kulkemisella ja ilmassa on sopivaa jännitystä jatkuvasti. Saalista tulee tuurilla ja harvoin.
Omalta osaltani pääpaino oli sekä saaliin, että tilanteiden osalta pyyn pillityksessä. Muutamia teeritilanteita tuli vastaan, mutta ei mitään sulkien pölinää kummempaa. Suosikkipaikaksi muodostunut Evo oli todella ruuhkainen ja vastaisuudessa pidän huolen, että otan joka reissulle varuiksi teltan mukaan. Ensi vuonna voisi olla ajankohtaista käydä tarkistamassa muitakin alueita, ennen kaikkea Vesijakoa.
Seitsemästä mahdollisesta linnustusviikonlopusta pääsin pillittämään kolmena. Kaksi viikonloppua kului hirvireissulla ja sekaan mahtui vielä sorsastustakin, joten kaiken kaikkiaan syys-lokakuu oli melkoisen metsästysrikas.
Metsästyspäiväkirjan otteita:
- Kanalintukauden aloitus Evolla 22-23.9.2013
- Kanalinnustusta Evolla 13-14.10.2012
- Kanalinnustusta Evolla 20-21.10.2012
Sorsastus Ridasjärvellä
Kanalinnustuskauden jälkeen vaihdettiin kaksireikäinen pumppuun ja lähdettiin soutamaan Ridasjärvelle sorsien perässä. Läheinen sijainti ja kausilupa mahdollistivat jopa arkireissut alkusyksystä, mutta joulukuun lähestyessä soutelemaan piti lähteä aina vain aikaisemmin hämärän laskiessa jo neljältä.
Lintuja näkyi vaihtelevan tasaisesti pitkin järvenselkää. Osa Ridasjärvestä on suojelualuetta, jonne ei metsästäjillä ole asiaa ja sorsat olivat luonnollisesti äkänneet tämän polskien ilkkuen rajalinjan takana.
Mitään jättisaalita ei täältäkään kotiin kannettu. Omalta osaltani sorsastuskausi aloitettiin kunnolla vasta loka-marraskuussa, jolloin oli tyytyminen muilta jääneisiin yksilöihin. Syyskuun puolella taisin päästä Ridakselle vain kerran. Oma saldoni taisi olla kolmisen lintua – reissuja taas tuli tehtyä varmasti yli kymmenen.
Hirvireissu Hossaan
Espoon Erätovereiden hirviporukan retki Hossaan ajoittui heti hirvenmetsästyksen aloitukseen. Jahti alkoi lauantaiaamuna 7:00 ja aikaa meille luvattujen kolmen hirven kaatamiseen olimme varanneet viikon verran. Yhteensä ilmoittautuneista pääsi paikalle parisenkymmentä, jonka lisäksi porukkaan kuului nelisen norjanharmaata, jotka tekivät sen kovimman työn.
Hossa sijaitsee aivan itärajan tuntumassa ja metsästysalue rajoittuu rajavyöhykkeeseen. Hirvet tunsivat selkeästi pelin säännöt, niin usein niitä jouduttiin hätyyttelemään pois rajan turvista. Meidän lisäksi alueella metsästi ainakin paikallinen metsästysseura ja heidän saksalaisvieraansa.
Kolmesta luvatusta saatiin kaadettua kaksi. Molemmat ihan peräkanaa heti jahdin aloituspäivänä – kaatolaukausten välissä ei varmasti ollut edes viittä minuuttia. Loppuviikko menikin sitten sitä yhtä turhaan jahdatessa, vaikka tilanteita piisasi. Kotiinlähtö koitti seuraavana torstaina pakon edestä – lihaa ei voinut enää pitää vajassa roikkumassa vaan arvosaalis oli saatava turvaan.
Lihan lisäksi tuliaisina tuli Kovavaarantien murskeen ja kivien hajoittama öljypohja.
Jänisjahdit Keihäsjärvellä, Evolla ja Vesijaolla
Päättyneenä vuonna päästiin beaglen hankinnan siivittämänä jänisjahtiin. Pikkubeaglea treenattiin ahkerasti useaan otteeseen, mutta ainakaan tällä kaudella ei ajoon asti päästy. Reipas pikkurakki kuitenkin on, osaa hakeutua itsekseen metsän siimekseen ja tutkii pelottomasti kaikkea eteen ilmestyvää.
Kauden ainoa ja allekirjoittaneen ensimmäinen jänis saatiin Helmikuun lopussa pompusta Vesijaolla.
Otteita metsästyspäiväkirjasta:
- Jänisjahtia Evolla 24-25.11.2012
- Jänisjahtia Keihäsjärvellä 9.12.2012
- Jänisjahtia Keihäsjärvellä 6.1.2013
- Jänisjahtia Keihäsjärvellä 12.1.2013
- Jänisjahtia Keihäsjärvellä 20.1.2013
- Jänisjahtia Keihäsjärvellä 10.2.2013
- Jänisjahtia Keihäsjärvellä 17.2.2013
- Jänisjahtia Vesijaolla 22-24.2.2013
Muita metsästysreissuja ja aktiviteetteja
Edellä mainittujen lisäksi käytiin kerran perinteisessä oravajahdissa Evolla (lähinnä ulkoilua) ja Fasaanijahdissa Astrakanin fasaanitilalla. Molemmat olivat totaalisen saaliittomia reissuja ja lähinnä koiran treenausta. Lisäksi saksanseisojaamme Tumppia treenattiin kanalintukonsultin kanssa pariin otteeseen kanakatapultilla ammuttavilla kyyhkysillä ja fasaaneilla. Muuna aktiviteettina voidaan mainita ne kymmenet haulikko- ja kivääriradoilla vietetyt iltapäivät, joista pari vietettiin haulikkoradan valvojan roolissa.
