Alter-egoni Erähakkeri avautui Eräverkossa metsästyksen jatkuvasta parjauksesta. Stop vihapuheelle, antaa kaikkien nauttia luonnosta tavallaan!
Olen jo tovin kirjoittanut Erähakkeri-nimellä Eräverkon blogeihin. Jutut eroavat karvan verran tyypillisestä ja tutusta Metsälle-linjasta, mutta sävyerosta huolimatta Erähakkeri ja muut Eräverkon blogit voivat olla tutustumisen arvoisia. Alla käsialanäyte viimeisestä kirjoituksestani: ”Vihattaisiinko vaihteen vuoksi jonkun muun harrastuksia”.
Saahan sitä olla pitämättä asioista. Minäkään en juurikaan välitä kansantansseista, keihäänheitosta tai hapansilakasta, mutta suvaitsen kyllä toisten niistä nauttivan enkä koita kirjoituksillani heittää lokaa tanhuajien, sepporätyjen tai silakkafanien niskaan. Mikä tekee metsästyksestä sitten erilaisen – miksi siitä pitää muiden kiukutella?
Olen itse intohimoinen metsästyksen puolestapuhuja ja Metsälle-blogin kantavana ajatuksena on kannustaa mahdollisimman moni harrastusta harkitseva eräilyn ja luontoelämysten pariin. Mielestäni on käsittämätöntä, että yhdestä suosituimmista, sukupolvet yhdistävästä, luontoharrastuksesta voidaan kirjoittaa perustelematta lähes ihan mitä sattuu. Jos kirjoittaisin lenkkeilystä tai huilunsoitosta samaan sävyyn pidettäisiin minua väistämättä ahdasmielisenä vatipäänä.
Onneksi kyse on kuitenkin pienestä, mutta äänekkäästä vähemmistöstä. Lue koko artikkeli täältä.
Moi
Ei noista jutuista kannata karvoja nostaa pystyyn. Ihmisillä on mielipiteitä asioista, jotkut vain eivät ymmärrä harrastusten merkitystä ja kommentoivat itselle sopimattomia harrastuksia kärkkäästi. Pikku sieluisia, jotka tuijottavat vain omaa napaa löytyy aina ja he myös pitävät kovimman metelin. Metsästys on hieno harrastus ja tapa oppia luonnosta ja sen moninaisuudesta. Tätä opetan nuoremmille ja miksei myös vanhemmille, kyllä aito luonto kiinnostaa edelleen.
Joo, täytyy vaan pitää lippu korkeella :)