Ihmisten joulurauhan julistuksen alkuperäinen tarkoitus oli estää pitkien vapaiden aiheuttama yletön ryypiskely, huorinteko ja muu älämölö. Se on onneksi nykyään lain sijaan puhtaasti symbolinen perinne. Muutama kymmenen vuotta sitten alettiin myös eläimille julistaa joulurauha. Miksi?
Eläinten joulurauha on nykyään kohtuullisen yleinen, vaikkakin nuori, ilmeisesti alle satavuotias perinne. Joulurauha julistetaan tyypillisesti kahdelle joulun päivälle, jouluaatolle ja joulupäivälle – vaikka ajoitukseen löytyy kyllä poikkeuksiakin. Julistuksia luetaan ympäri Suomea erilaisissa hartaus- ja erätulitapahtumissa. Yhden perinteen mukaan joulurauha loppuu tapaninpäivänä ja silloin on suorastaan suotavaa lähteä porukalla jahtiin.
Aihe on mielestäni sikäli mielenkiintoinen, että pienellä kaivelulla ei eläinten joulurauhan taustoista löytynyt juurikaan tietoa. Turun joulurauhan julistuksessa ei sivuta eläinkuntaa sanallakaan, joten perinteet eivät suoraan vaikuta liittyvän toisiinsa. Alunperin ihmisten joulurauhan pituus oli 20 päivää ja tarkoitus tosiaan kansan pitäminen kurissa – joulurauha antoi mahdollisuuden rankaista rikoksista tavallista ankarammin. Metsästystä sillä tuskin haluttiin hillitä.
Kirjassa ”Suomen muinaisia metsästystaikoja” löytyy jouluun liittyviä uskomuksia, mutta niissä lähinnä keskityttiin varastamaan asioita kirkoista jouluaattona ja hieromaan niillä pyydyksiä paremman jahtionnen takaamieksi. Varsinaisesta jouluna metsästyksestä ei mainittu sanaakaan.
Metsän eläinten kannalta joulu on juhlana yhdentekevä: jänisperhe tuskin kokoontuu piparipurkille tai susilauma tanssi kuusen ympärillä joulutähden loisteessa. Ja popsivathan ne toisiaan ajankohtaa katsomatta.
Syytä riistaeläinten joulurauhan julistukselle onkin syytä etsiä ihmisten keskuudesta.
Eräneuvoksen blogissa riistaeläinten joulurauhan syytä pohdittiin kristillisestä lepopäivän pyhittämisen kulmasta. Vaikka kansa olisikin isolta osalta maallistunut, on tässäkin kulmassa järkipuolensa. Metsästykseen liittyy riskinsä ja joskus tarvitaan apuja paikalle. Kuka haluaa lähteä perheen parista jäljittämään haavakkoa jonka joulurauhan rikkoja on saanut aikaiseksi? Lista lienee aika lyhyt.
Entä jos syy on se, että tappaminen koetaan alitajuisesti vääräksi ja verenvuodatus yhtenä kristillisen vuoden pyhimpänä juhlana synniksi? Tuskin, sillä joulupöytä notkuu metsän ja veden viljasta siihen malliin että jokaisen ruokailijan omantunnon luulisi tässä kohtaa kolkuttavan ruokahalun kustannuksella.
Ehkä ajohaukku ja laukaukset joulun päivänä häiritsevät siihen malliin, että mekkalaa on haluttu hillitä? Tai joulurauhalla on ostettu perheonnea ja oikeutus metsästää kahta enemmän joulun välipäivinä? Kuka tietää sen kertokoon :)
Joulu on uskonnosta riippumatta suomalaisille rauhoittumisen aikaa. Vietetään pari päivää laiskotellen perheen parissa ja nähdään sukulaisia. Kinkkuähkyssä aamuhämärässä jänispassiin raahautuminen on rasittavaa ja ehtiihän sitä sitten välipäivinä metsästää miten mieli halajaa. Mielestäni se on jo vallan hyvä syy noudattaa joulurauhaa. Hyvää joulua :)
PS. Jos omaat faktatietoa metsäneläinten joulurauhan historiasta, kommentoi alle. Joulurauhan taustasta olisi kiva tietää enemmän!
Eläimille joulu on toki merkityksetön juhla, eivätkä he sitä juurikaan edes huomaa. Mutta joulu on ihmisille, ainakin suomalaisessa perinteessä, myös syntymän ja kuolleiden kunnioittamista eri keinoin. Me ihmiset olemme kovin samantapaisia eläimiä kuin muutkin, joten ehkä joulu on luonteva aika myös kunnioittaa niitä olentoja, joita uhraamme oman henkemme pitimiksi?
Sillä, löytyykö eläinten joulurauhalle perusteita perinteistä ja historiankirjoista, ei kenties ole mitään merkitystä. Tärkeintä on, että pysähdymme ajattelemaan itse – sillä tavoin ne perinteetkin ovat joskus syntyneet.