Pyy ja haulikko klassisessa asetelmassa

Ilmaista lihaa?

Asiaan perehtymätön voisi helposti kuvitella metsän olevan loputon lähde ilmaiselle proteiinille, mutta totuus on kuitenkin toinen. Toki reissuista jää välillä luontokokemuksen lisäksi käteen herkullista riistaa, mutta lautaselle päätyvän luontokappaleen kilohinta ei hirvenlihaa lukuunottamatta pärjää optimistisimmisakaan vertailuissa lähikaupan pakastealtaasta löytyvälle faunalle.

Metsästyksen kiinteät kulut jakautuvat karkeasti alkuinvestointiin ja jatkuviin kuluihin. Esimerkkinä ensimmäisestä katergoriasta ovat aseet ja muut varusteet ja jälkimmäisistä ampumaharjoittelu, riistanhoitomaksu ja koiranruoka. Muuttuvien kustannusten määrä taas riippuu suoraan vuotuisista metsästyskerroista. Tälläisiä ovat muun muassa bensakulut, metsästysluvat ja mahdollinen majoitus.

Alkuinvestointi

Metsästysharrastuksen aloittaminen vaatii ainakin kohtalaisen tukun riihikuivaa. Hankittavia varusteita on vähimmilläänkin sen verran, että visalaskua kuitatessa tulee äitiä ikävä. Ostetuista varusteista on syytä pitää hyvää huolta niiden elinkaaren pidentämiseksi. Esimerkiksi aseet kestävät oikein huollettuna lähes ikuisesti. Osa varusteista on selkeästi kulutustavaraa ja kovassa käytössä vaihdettava muutaman vuoden välein.

Ensimmäisenä metsästysvuonna, jolloin kokemusta käytännön eräilystä ei vielä ole, kannattaa pitää pää kylmänä varustekaupassa. Tekniset vaatteet ja retkeilyvarusteet ovat kalliita, eikä niitä kannata ostaa kaapin pohjalle pölyttymään. Itse suosittelen ostamaan valtaosan tarvikkeista ja vaatteista mahdollisimman yksinkertaisina ja edullisesti (esimerkiksi käytettyä armeijatavaraa myyvistä liikkeistä). Kun omat rutiinit ja preferenssit ovat selvillä, voidaan varmemmin sijoittaa sellaisiin erikoisvarusteisiin, joita oikeasti metsällä tarvitsee.

Jatkuvat kustannukset

Metsästyksen jatkuvat kustannukset ovat sellaisia vuotuisia kustannuksia, jotka eivät suoraan riipu metsästyskertojen lukumäärästä: koiraa on ruokittava käytiin sen kanssa metsällä tai ei.

Ison osan jatkuvista kustannuksista muodostaa ampumaharjoittelu, jota vastuullinen metsästäjä tietysti harrastaa säännöllisesti ja paljon. Kierros haulikkoradalla maksaa panoksineen noin kympin ja niitä kertyy kesän aikana helposti useita kymmeniä.

Retkikohtaiset kulut

Valtion mailla metsästettäessä täytyy etelän miehen ostaa metsästyslupa ja ajaa joskus pitkiäkin matkoja päästäkseen harrastamiseen sopivan metsikön äärelle. Useamman päivän mittaisilla retkillä pitää lisäksi huolehtia majoituksesta – tähän tarpeeseen tarjoavat metsähallituksen ylläpitämät laavut ja kodat kustannustehokkaan ja tunnelmallisen vaihtoehdon.

Lupien, bensan ja majoituksen lisäksi muita merkittäviä retkikohtaisia kuluja ei ole. Ruokaa kuluisi kotonakin ja metsästyksessä käytettävä patruunamäärä on kohtalaisen merkityksetön osa kokonaiskustannuksia.

Kustannuslaskelma

Oheinen laskelma (muokattavan version voit ladata tästä) on tehty omien kustannusteni perusteella: asun pääkaupunkiseudulla ja metsästän kahden koiran avulla kana- ja vesilintuja, sekä jänistä. Lisäksi käyn kerran vuodessa hirvimetsällä pohjoisessa.

Laskelmassa jaetaan varusteiden kustannukset niiden eläinlajien välille, minkä metsästyksessä niitä käytetään. Esimerkiksi haulikkoa voidaan käyttää kaiken pienriistan saalistamisessa, mutta kivääriä vain hirvimetsällä ja latvalinnustuksessa. Laskelma on tehty muokattavaksi: laittamalla esimerkiksi sorsastuskertojen määrän nollaksi, ei varustekustannuksia enää jyvitetä sorsastukselle, mikä johtaa esimerkiksi kanalinnustuksen kustannusten nousuun.

Omat kustannukseni ovat laskelman perusteella tälläiset:

  • Varustekustannukset (ilman kaikkea sitä heräteostoksena hankittua pikkusälää): 4300€
  • Vuotuiset kustannukset (joista iso osa koiranruokaa): 1500€
  • Kertakulut jakautuvat seuraavasti: kanalinnustusviikonloppu 74€, päivä jänismetsällä 33€, sorsastus 20€ ja viikko hirvimetsällä 424€

Kun kustannukset jaetaan pessimistisen saalisodotukseni perusteella eläinlajeille saadaan seuraavaa:

  • Metsäkanalintu 429€/kg (vuotuinen saalisodotus 4 kpl,  214€ / kpl)
  • Jänis 351€/kg (vuotuinen saalisodotus kunhan tuo koira oppii hommansa 2 kpl, 457€ / kpl)
  • Sorsa 122€/kg (vuotuinen saalisodotus 6 kpl,  97€ / kpl)
  • Hirvi 40€/kg (vuotuinen saalisodotus 3 kpl ja hirviporukan koko 20 henkilöä,  262€ / kpl)

 Yhteenveto

Luvut olisivat erilaiset, jos metsästysmaat alkaisivat takapihalta ja olisivat omat. Varusteiden hankinnan jälkeen metsästävän kaupunkilaisen muuttuvista kustannuksista suuri osa muodostuu lupien ja matkustamisen kustannuksista.

Laskelma on isolta osalta puhdasta insinööripornoa ja lasketut kilohinnat lähinnä naurettavia osoittaen yksiselitteisesti oikeastaan vain sen, ettei harrastuksilleen kannata alkaa laskemaan hintaa. Ja miten syksyisen metsän seesteisyyden, koiran varauksettoman kumppanuuden ja nuotiokahvin maun voisikaan latistaa sieluttomiksi numeroiksi? Metsässä vietetyn viikonlopun aikana ihminen lataa patterinsa ja on taas valmis arjen haasteisiin. Ja ehkä täyttänyt vähän pakastintaankin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *