Laku Porvoossa

Ajokokeessa raikaa haukku, toivottavasti

Ajavan metsästyskoiran jalostouskelpoisuus määritellään virallisesti kahdella tavalla: koiranäyttelyissä, joissa arvostellaan koiran ulkonäkö ja rodunomaiset piirteet ja ajokokeilla, joissa testataan koiran kykyä löytää jänis kokeeseen valitusta koemaastosta ja pitää se jalkeilla.

Ajokokeen taustaa

Kokeessa arvioidaan ajavan koiran metsästysominaisuuksia mahdollisimman todenmukaisissa olosuhteissa. Suurin ero metsästystilanteeseen on se, että ajettavaa ei pyritä saamaan reppuun. Ajettavan vahingoittaminen on ajokokeen sääntöjen perusteella yksiselitteisesti kielletty.

Nykyiset, vuonna 2011 päivitetyt ajokoesäännöt koostuvat Sääntö-osasta ja Yleis- ja palkintotuomariohjeesta. Tässä linkki vanhempaan, vuoden 2005 ”siniseen kirjaan”.

Ajokokeen lyhenne AJOK tarkoittaa suomenajokoiralle järjestettävää jäniksenajokoetta, edellisen lisäksi muilla ajavilla koiraroduilla on omat koetyyppinsä, joissa on pieniä tai vähän suurempiakin rotukohtaisia sääntömuutoksia, mm. sallitut eläimet ja pisteytys. Rotukohtaisia kokeita ovat ovat beaglein ajokoe (BEAJ), dreevereiden ajokoe (DRAJ) ja mäyräkoiran ajokoe (MÄAJ). Lisäksi järjestetään myös ketunajokokeita (KEAJ).

Jäniksenajokokeet BEAJ ja AJOK ovat hyvin lähellä toisiaan ja usein merkitäänkin AJOK/BEAJ. Edellisten erot ovat lähinnä pisteytyksessä, sekä siinä, että beaglelta arvostellaan myös haukun sointi. Ne voidaan myös järjestää yhdellä kertaa siten, että osa koirista on yhtä- ja toiset toista sorttia.

Ajokokeita on järjestetty suomessa vuodesta 1893 saakka, jolloin ensimmäinen ajokoe pidettiin Janakkalan Turengissa. Vuonna 2011 kokeita järjestettiin yhteensä 816 ajokoetta. Lukuun on laskettu mukaan kaikki rotukohtaisetkin kokeet. Ketunajokokeita järjestetään huomattavasti vähemmän.

Kokeeseen hankkiutuminen

Mikäli mielii koiraansa koeteltavan, pitää ensin paikallistaa sopiva koe. Parhaiten tämä toimii kurkkaamalla kennelliiton verkkokalenteriin. Samasta palvelusta muuten löytyvät myös kaikki suomen koiranäyttelyt, mikäli missikisat ovat ajankohtaiset. Analogista elämänkatsomusta kannattavat löytävät tiedon ajokokeista Kennelliiton jäsenilleen julkaisemasta Koiramme-lehdestä.

Kun sopiva koetilaisuus on löytynyt kurkataan ilmoittautumistiedot, tartutaan puhelimeen ja kontaktoidaan ilmoittautumiset vastaanottava taho.

Kokeeseen osallistuvan koiranohjaajan odotetaan yleensä tuovan mukanaan kaksi palkintotuomaria. Uusi harrastaja ei tuomareita tunne, joten tämä on osoittautunut monelle aloittajalle kynnyskysymykseksi. Tästä ei kannata masentua. Suosittelen tiedustelemaan tuomareita kokeen järjestäjältä tai oman alueen kennelpiiriltä. Kokeen järjestäjä tuntee todennäköisesti rutkasti tuomareita ja pystyy hoitamaan parituksen kun vain osataan nätisti pyytää. Jotkut kennelpiirit ovat listanneet alueensa palkintotuomarit kotisivuillaan, joten nekin kannattaa katsoa läpi.

Yhden päivän vai kahden viikon koe?

Kokeita järjestetään kahdenlaisia: yhden päivän ja kahden viikon kokeita. Yhden päivän kokeessa kokeen järjestäjä valitsee ja hankkii koemaastot ja järjestää kokeen ennalta määrättynä päivänä. Tälläisessä kokeessa kaikki kokoontuvat aamulla ilmoitettuun keskuspaikkaan, jossa syödään aamupala, kuunnellaan ylituomarin puhuttelu ja arvotaan koemaastot ja niiden mukana palkintotuomarit. Ne huolella haalitut ”omat” palkintotuomarit voivat siis päätyä jonkin toisen koiran mukaan. Koepäivän jälkeen kokoonnutaan jälleen keskuspaikkaan, jossa ylituomari täyttää arvostelulomakkeen ja päättää päivän yhteenvedolla kaikkien koirien löydettyä tiensä metsästä.

Kahden viikon kokeessa koiranohjaaja saa itse valita maaston. Myöskään koepäivää ei ole kiinnitetty, vaan koe voidaan järjestää minä tahansa päivänä tuon kahden viikon koeajan sisällä. Edellinen antaa mahdollisuuden vaikuttaa vapaasti sääolosuhteisiin. Tässä koemuodossa koiranohjaaja valitsee tuomarit, eikä arvontaa tapahdu, näinpä on tärkeää huomioida ajokokeen jääviyssäännöt.

Ajokokeen toimijat

Ajokokeen arvostelukortti
Ajokokeen arvostelukortti

Erilaisia rooleja on ajokokeessa muutama: koira ja sen ohjaaja, ylituomari, sekä ryhmä- ja palkintotuomari.

Palkintotuomarit seuraavat koiran toimintaa koetilaisuudessa ja täyttävät arvostelukortit. Tuomareista toinen on arvosteluvastuussa ja häntä kutsutaan ryhmätuomariksi. Ryhmätuomarin on oltava 18 vuotta täyttänyt, muiden tuomareiden osalta 15 vuoden ikä riittää.

Ylituomari hoitaa koiran varsinaisen arvostelun palkintotuomareiden kuvauksen perusteella. Ylituomariksi ei päädytä vahingossa, vaan pätevöitymisen taustalla on pitkä ura koirien ja kokeiden parissa. Ajokokeen säännöissä (vanhempi, vuoden 2005 sääntökirja) ylituomarin vaatimuksista mainitaan seuraavaa:

Oltava arvostettu ja kokenut koe- tai kilpailutuomari ja hyvin perehtynyt ko. koemuotoon ja siihen osallistuviin rotuihin. Perehtyneisyyden erityisvaatimukset ja erikoistumiskurssit määrittelevät rotujärjestöt ja -liitot. Hakijan on oltava suorittanut hyväksytysti koetoimitsijakoulutuksen ja sen jälkeen toiminut kokeiden sihteerinä, vähintään kahdella eri ylituomarilla. Lisäansioksi katsotaan toimiminen koetoimikunnan puheenjohtajana tai koetoimikunnan jäsenenä.

On toiminut aktiivisesti harrastamansa koemuodon kouluttajana ja kouluttamallaan koiralla palkinnoille päässeenä koiranohjaajana.

Koska ylituomarin kosketuspinta itse koeteltavaan koiraan perustuu maastoon tehtäviin yllätysvierailuihin ja on pakollakin kohtalaisen lyhyt, tulee palkintotuomareiden täyttää arvostelukortit niin, että niistä voidaan lukea koiran käytös ja tapahtumat maastossa yksiselitteisesti.

Koiraa ei luonnollisesti koetilanteessa sovi auttaa tai erityisesti ”ohjata”, siksipä koiranohjaaja vastaa koetilaisuudessa ensisijaisesti maastoon tuotavien eväiden valmistelusta ja niiden tarjoilusta palkintotuomareille. Edellisten lisäksi koiranohjaajan tehtäviin kuuluu vapauttaa ja kytkeä koira tarvittaessa.

Kokeen kulku

Hakutaulukko
Hakutaulukko. Erä aloitettiin 8:03. Puolen tunnin päästä koira herätteli lyhyillä haukahduksilla ja ryhtyi ajamaan 8:33, jolloin siirryttiin ajotaulukon täyttöön.

Päivä alkaa kellojen kohdistamisella. Molempien tuomareiden kellojen olla samassa ajassa, jotta haukut saadaan kohdistettua yksiselitteiseti oikeille kellonlyömille. Kun kellot ovat kohdallaan, arvostelukortit täytetty koiran tietojen osalta ja kokeen aloitusaika koittanut päästetään koira metsään. Haku alkaa.

Kokeessa arvostellaan sekä koiran haku-, että ajo-ominaisuudet, näistä suurempi paino on luonnollisesti ajolla. Ajoeriä on kaksi, kumpainenkin kahden tunnin mittainen. Koepäivän aikana koiralla on käytettävissään neljä tuntia hakuaikaa, jonka puitteissa sen olisi suotavaa saada ylös kaksi jänistä – yksi kussakin erässä ajettavaksi.

Haun aikana arvostellaan koiran hakuominaisuudet: mm. kuinka isoa hakulenkkiä koira kiertää, tuleeko se käymään välillä ohjaajan luona, onko koira maa- vai ilmavainuinen ja tietenkin haun aikainen ääntely eli hakulöysyys. Koiran tulisi löytää yöjälki ja sen päässä lymyilevä jänis edellämainitun neljän tunnin sisällä. Mikäli näin ei käy, päätetään koe hakuajan loputtua.

Ajotaulukko
Ajotaulukkoon piirretään yhtäjaksoista viivaa kun ajo on sujuvaa. Yksittäiset haukahdukset merkitään pisteillä. Taulukosta huomataan, että tuomari on havainnut jäniksen yhdeksältä, jota on seurannut koira kolme minuuttia jäljessä.

Kun jänis löytyy ja iloinen haukku raikaa pitkin koemaastoa, siirtyvät tuomarit arvostelemaan ajoa. Ajon osalta kriittisin kriteeri on sen sujuvuus – koiran tärkein ominaisuus kun on jäniksen pitäminen jatkuvassa liikkeessä. Jokainen haukahdus, hukka ja näköhavainto merkitään arvostelulomakkeeseen. Kokeen ”ajovaihe” kestää kaksi tuntia riippumatta siitä ajaako koira jänistä koko tuota aikaa eli ei.

Mikäli koiralla on kahden ajotunnin jälkeen vielä käyttämätöntä hakuaikaa jäljellä, siirrytään maastossa toiseen paikkaan ja päästetään koira irti toiseen erään, joka kulkee samalla tavalla edellisen kanssa.

Koiran arvostelu metsässä

Tuomareita on kokeessa useampi siksi, koska koiran seuraaminen koemaastossa vaatii useamman silmä- ja korvaparin. Koiran arvostelu perustuu koiran ja erityisesti sen haukun seuraamiseen. Nykyiset koesäännöt eivät mahdollista koiratutkien tai muiden sähköisten apuvälineiden tuottaman tiedon hyväksikäyttöä koetilanteessa. Toki koiranohjaaja voi koiraansa GPS:llä seurata, mutta pisteitä ei heru vaikka koira huutaisi täyttä kurkkua puhelimessa mikäli tuomari ei haukkua omin korvin kuule.

Palkintotuomarin tärkein työkalu on arvostelukortti. Näitä kortteja kukin tuomari täyttää yhden erää kohden, yleensä lappuja on siis kokeen loputtua yhteensä neljä. Molempien kokeen päätyttyä tarkistavat tuomarit arvostelukorttinsa ja ryhmätuomari kopioi toiselta tuomarilta omaan korttiinsa ne haukahdukset ja muut tapahtumat, joita hän itse ei ole todistanut.

Lopuksi kaikki arvostelukortit kiikutetaan ylituomarille, joka haastattelee palkintuotuomarit ja täyttää lopullisen arvostelun. Mikäli tuomareiden näkemyksissä on eroja, on niistä enemmän kuin suotavaa diskuteerata ja hakea konsensus metsässä eikä kinata ylituomarin pöydässä.

Pistemäärät ja arvosana

Metsässä täytettyjen papereiden ja palkintotuomareiden haastattelun perusteella ylituomari kirjoittaa varsinaisen koepöytäkirjan. Mallia pöytäkirjoista voi katsoa vaikka Suomen Beaglejärjestön tietokannasta. Ylituomarin kautta arvostelu kulkeutuu myös Kennelliiton jalostustietokantaan, tuttavallisemmin koiranettiin.

Kokeesta on teoriassa mahdollista saada yhteensä sata pistettä – kukaan ei kuitenkaan ole vielä täysiä pisteitä saanut. Koiralle voidaan antaa yhteensä 70 pistettä ajoajan perusteella, loput ovat ns. ominaisuuspisteitä.

Ajopisteet saadaan seuraavalla kaavalla: pisteet = 70 x t / 240 ( t= ajoaikojen summa minuutteina).

Ominaisuuspisteet koostuvat ansio- ja tappiopisteistä. Palkintotuomarit arvioivat ominaisuuspisteet koiran suorituksen perusteella eräkohtaisesti, ansiopisteet asteikolla 1-10, 1-5 tai 0-5 ja tappiopisteet asteikolla 0-10. Ansiopisteistä saa mm. haukun kuuluvuudesta, metsästysinnosta ja haun laadusta. Tappiopisteitä haku- tai ajolöysyydestä (turhan haukkuminen).

Koiran palkintosija (AJOK tai BEAJ 1 – 3) määräytyvät kokeessa ansaittujen pisteiden perusteella. Pisterajat vaihtelevat rotukohtaisesti seuraavasti:

Suuret ajokoirat

1. palkinto vähintään 75 pistettä
2. palkinto vähintään 60
3. palkinto vähintään 50

Beaglet

1. palkinto vähintään 60 pistettä
2. palkinto vähintään 50
3. palkinto vähintään 40

Kuten näyttelytouhuissa, ajokokeissakin tähdätään valioitumiseen. Käyttövalion arvoon (KVA) vaaditaan beaglelta vähintään kolme ykköspalkintoa ajokokeista kahdelta eri kaudelta, joista vähintään yksi paljaalta maalta ajettuna. Välillä kokeissa näkee selkeästi näyttelylinjaisiakin koiria. Syy tähän on se, että muotovalion (MVA) arvoon vaaditaan myös käyttökoiraroduilta vähintään yksi ykköstulos ajokokeista. Tällä pyritään turvaamaan edes vähäisten käyttöominaisuuksien säilyminen.

Niinkuin ihmiselle luonteenomaista on, usein ajokokeet järjestetään kisamuodossa, jolloin päivän päätteeksi parhaat pisteet saaneet koirat palkitaan. Pieni kisailu tekee hommasta jännittävämpää mikäli koira menestyy, voi se päästä tienaamaan itselleen vaikka Ajovoittajan tittelin.

Miten mukaan?

Kuten aikaisemmin todettiin, oman koiran kanssa kokeisiin lähtijän kannattaa aloittaa polkunsa Kennelliiton kalenterista. Toinen vaihtoehto koeuran aloittamiseksi on hankkia tuomarin pätevyys. Tuomarikursseja järestävät mm. rotuyhdistykset, jotka ilmoittavat kursseista usein web-sivuillaan.

Tuomarin papereiden saamiseksi vaaditaan vähintään kolme koeharjoittelua. Ensimmäisen tutustumisharjoittelun jälkeen kokelas voi halutessaan toimia kokeen toisena virallisena tuomarinakin kahdessa seuraavassa harjoittelussa. Itse koin tuomarikurssin hyväksi tavaksi tutustua koetoimintaan ja oppia taas kerran jotain uutta ajavan koiran kanssa metsästämisestä.

 

3 comments

  1. Tuo koe toiminta on tosiaan erittäin mielen kiintoista ja antaa uutta näkökulmaa myös metsästykseen. Itselläni on ollut tuomarikortti jo useita vuosia hienoa että olet lähtenyt mukaan myös koetoimintaan :)

  2. Kiitti :) Noh, nyt sitten odotellaan tuomarinpapereiden pullahtamista postilaatikosta ja ensi syksyä, jotta päästään tositoimiin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *