Koira ja kaksi tavia penkillä

Vesitöitä kokeissa ja jahdissa

Kesän ja alkukauden perusteella voisi kuvitella että olen hankkinut itselleni saksanseisojan sorsakoiraksi. Siihen malliin pikkupiskiä on uitettu vesityökokeita treenatessa ja kun metsästyskausikin lähti liikenteeseen sorsastuksella on mielikuva valmis.

Edellinen koirani kävi pentuaikana ns. yllätysuinnilla hyisessä vedessä ja luultavasti siksi Tumppi arkaili veteenmenon kanssa. Vesinouto on kuitenkin minulle itselleni todella tärkeä ominaisuus ja siksi olen ottanut Metkun kanssa vesitreenit tosissani. Aloitimme homman tassujen kastelulla jo keväällä heti kun järvet alkoivat sulaa. Metku olikin ihan alusta asti kiinnostunut vedestä Pikku hiljaa veden lämmetessä koira alkoi olemaan enemmän ja enemmän innoissaan veden kanssa läträämisestä. Vedessä pelleilystä edettiin kepin heittelyyn ja siirryttiin noutodamiin ja pakasteriistaan aika nopeasti. Ja välillä käytiin ihan vaan uimassakin.

Metkulla oli alkuun taipumus ravistella itsensä vedestä noustuaan ja siinä samalla tiputtaa noutokapula maahan. Käytöksestä päästiin eroon niin että heti kun koira oli noudosta palatessaan polvensyvyisessä vedessä, otin pikaisen spurtin pois rannasta. Perään laukatessaan koira unohti ravistelun ja kun käännyin nopeaasti takaisin ja istutin koiran, alkoi vesinouto sujua mallikkaasti. Käytin tätä konstia myöhemmin ihan kokeessakin.

Mitään laituriltahyppijää siitä ei vielä ole tullut, mutta veteenmeno on ihan reipasta ja nyt syksyllä se osaa, vaikkakin kömpelösti, mennä veteen soutuveneestäkin.

Kesän vesityötreeni kulminoitui Evolla Uudenmaan Kanakoiraharrastajien järjestämään vesityökokeeseen josta Metku sai täydet pisteet. Kouluttajan silmin suoritus olisi voinut mennä ihan vähän paremminkin, mutta kaipa siinä oltiin paineen alla molemmat.

Kyyhkypassissa ei ole montaa lintua näkynyt – pitäisiköhän ensi vuonna ruokkia…

Nyt alkukautena riista on ollut tiukassa. Tarkemmin muisteltaessa näinhän se on minulla ollut joka vuosi: pellot on puimatta eikä kyyhkyjä näy, sorsastus menee istuskeluksi jne. Tänä syksynä paineet ovat kuitenkin entistä kovemmat sillä nyt pikkuseisojaa pitäisi alkaa viemään riistalle ja totuttaa tosielämään. Onneksi saimme sorsastuksen aloituksessa toimia koiranohjaajina paikalliselle seuralle ja eilen tiputin kauden ensimmäiset omat sorsat. Kaksi tavia – pienelle koiralle pieniä lintuja.

Nyt ennen Junkkaria ohjelmassa on saada Metkulle nouto- sekä hakutreeniä. Pellot alkavat olla kohta puituna joten koiran juoksuttaminen ja hakukuvion hierominen helpottuu. Ehkä sieltä löytyy jotain riistaakin :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.