Laavu

Yöpymistä taivasalla, teltassa ja torpassa

Koska metsästysmaat harvoin aukeavat suoraan takapihalta, liittyvät kaupunkilaisten eräilyyn usein kohtuulliset tai pitkät ajomatkat ja paras metsästysaika on, toki lajista riippuen, varhainen aamu. Edellisistä johtuen kiusaus jäädä paikan päälle useaksi päiväksi kerralla on suuri ja ennen pitkää päädytäänkin varmasti punnitsemaan eri majoitusvaihtoehtoja.

Jos prameat hotellimajoitukset laskee pois, jää yön viettämiseen kolme vaihtoehtoa: laavut, kodat ja muut kiinteät majoitteet, teltat ja muut siirtomajoitteet, sekä mökit.

Yön viettäminen laavussa

Laavuja, niinkuin kotiakin, löytyy luonnon helmasta kiinteinä ja kaupasta kannettavina. Tässä käsitellään ensimmäisiä, eli enemmän tai vähemmän ylläpidettyjä kiinteitä rakennuksia.

Yön viettäminen laavulla on kohtalaisen mukavaa: iltaa voi viettää nuotiota poltellen ja yön saapuessa vaipua nukkumaan hiipuvan nuotion loisteessa. Käytännössä kiinteästi rakennetun laavun nuotiosta ei yön aikana juurikaan lämpöä heru, tulipaikka kun on usein kohtalaisen etäällä itse laavusta. Hyvällä tuurilla ei kyllä toisaalta heru savuakaan.

Talvisin laavu on telttaa kylmempi majoite, kesällä taas kiusana ovat hyttyset. Laavun paras puoli on, että nukkuminen tapahtuu oikeasti taivasalla – ei mökissä tai muovipussissa. Muita hyviä puolia ovat huoltovarmuus, ainakin Metsähallituksen ylläpitämillä laavuilla riittää puita ja paikat ovat järjestään siistissä kunnossa.

Monelta metsästysalueelta löytyy Metsähallituksen laavuja. Niitä voi etsiä Retkikartasta. Mikäli kohteessa ei itsessään löydy laavua, voi lähistöllä olevia lavuja tai kotia etsiä esimerkiksi Laavu.org:ista tai kaupunkien omilta sivuilta, joista niitä löytyy yllättävänkin helposti, tässä esimerkkinä Hämeenlinnan kaupungin tarjonta.

Telttayöt liikkuvaan retkeilyyn

Teltta on siitä kätevä, että se kulkee mukana ja sen voi pystyttää lähes tulkoon minne huvittaa. Talvella se jopa lämpenee hieman nukkujien toimesta ja kesällä suojaa hyttysiltä.

Hawu-teltta
Hawu-teltta

Teltat jaetaan tässä kahteen kategoriaan: retkiteltat ja leiriteltat. Näiden kahden käytännön ero on se, että leiriteltta on lämmitetty ja mahdollistaa siksi sekä varustehuollon, että kohtalaisen mukavan ajanvieton teltan sisällä. Retkiteltta sopii paremmin yhden-kahden yön viettämiseen kun taas leiriteltassa viihtyy viikonkin. Yleisempi näistä kahdesta on retkiteltta, sellainenhan löytyy jonkin tasoisena lähes jokaisen retkeilijän tai festareillakävijän kotoa. Tekemästäni Hawu-merkkisen leiriteltan viikonlopputestistä löytyy lisätietoa täältä.

Omasta mielestäni telttailu sopii parhaiten tehtäväksi joko nuotiopaikan läheisyydessä, jolloin ilta kuluu nuotiota poltellessa kuin laavulla konsanaan, tai ihan rehellisesti keskellä metsää, jossa nuotiota ei yritetäkkään sytyttää, vaan tyydytään suosiolla painumaan aikaisin pehkuihin. Puolivälin ratkaisu, jossa metsämies raahaa kasan klapeja mukanaan metsän siimekseen, ei ole koskaan toiminut, puut kun tuppaavat painamaan.

Toki metsässäkin saa nuotiotakin polttaa, jos vain maanomistaja tämän ilon suo, ja yllätyksekseni metsästyslupa mahdollistaa leiritulen tekemisen – tämä tieto löytyy paperitulosteesta, jonka saa kun ostaa lupansa puhelimella. Muistutuksena vielä se fakta, että mesäpalovaroituksen aikana kaikki avotulen teko on kielletty muista luvista huolimatta.

Mikäli nuotiota ei välitä viritellä, syntyy iltapala vallan mainiosti retkikeittimelläkin ja tarvittaessa nuotion loimun saa aikaan esimerkiksi Petromax-valaisimella.

Mikäli päätyy telttailemaan, on hyvä hankkia tai lainata reissua vähän isompi teltta, jotta koirat ja varusteet saadaan sateelta turvaan. Kahdelle hengelle koirineen toimii hyvin kolmen asuttava teltta, jossa on hyvä absidi (eteinen) varusteita varten. Omassa käytössäni on jo muutaman vuoden toiminut Fjällrävenin Akka Endurance 3.

Fjallraven Akka Endurance 3 -teltta
Fjallraven Akka Endurance 3 -teltta.

Porvarin valinta: mökkimajoitus

Puskassa ja parhaassa mahdollisuudessa, sateessa vietetyn päivän jälkeen lämpimään mökkiin kömpiminen (ehkä jopa saunan kautta) on puhdasta parhautta. Mökin varaaminen on myös kohtalaisen varma tapa saada muun perheen siunaus eräilyviikonlopulle, mökkimajoitushan on lähestulkoon sivistynyttä.

Järämän eräkämppä käsivarressa
Järämän eräkämppä käsivarressa

Mökkejä löytyy metsästysalueiden läheltä vaihtelevasti. Varsinaisilta metsästysalueilta voi olla turha sellaista havitellakkaan. Ennen, kun Metsähallitus vielä toimi mökkiliiketoiminnassa Villin Pohjolan kautta, asiat olivat saatavuuden suhteen paremmin. Nyt osa valtion erämökeistä on myyty yksityisille ja loput yksityisten mökkejä päätoimenaan välittävälle Lomarenkaalle.

Käypä hinta Lomarenkaan kautta hankitusta mökkiyöstä on 80-130€. Edullisimmillaan viikonlopusta selviää siis alle parilla sadalla. Hinta nousee ylellisyyksien määrän kasvaessa, mutta erästelijähän ei sähköä tai sisävessaa kaipaa ja kantaa itse vetensä kaivosta valittamatta. Kaasuliettä tai kaminaa on turha pelätä, molemmat täyttävät tehtävänsä jopa tehokkaammin kuin ”sivistyneet” veljensä.

Mökkejä kannattaa myös etsiä yksityisten kautta. Tällöin hinnat vaihtelevat, mutta välillä törmää todellisiin helmiin. Näistä onkin sitten parempi vaieta, jotta Suomen kapealla kanalintukaudella löytää vielä yösijan itselleen. Vuokrattavia mökkejä voi myös löytää kaupunkien omilta sivuilta. Lappiin suuntavaa lohduttanee, että sieltä löytyy vielä kattava ilmaisten autiotupien verkosto. Niillä majoiduttaessa on varauduttava hyväksymään muiden retkeilijöiden seura.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *